Barattoonni amma maallaqa seeraan ala horatan deebisaa kan jiran yoo ta’u, kaan ammoo rakkoo tibbana Baankii Daldala Itoophiyaatti mudate irratti yaaddoo qaban ibsaniiru.
Barataan Yunivarsiitii Jimmaa tokko doolaara kuma 150 ol “galii” argateera malee maallaqa guutuu akka deebisee BBC’tti beeksise. Haa ta’u malee hiriyyoota isaa maallaqa baankota birootti dabarsanii deebisuuf rakkachaa jiraniif yaaddoo qaban ibseera.
Barattoonni tokko tokko maallaqa kana baasii dhuunfaaf itti fayyadamaniiru.
Baankiin Daldalaa Itiyoophiyaa, baankii guddicha biyyattii ta’uun kan beekamu, namoonni dhuunfaa hedduun maallaqa baasan ykn dabarsan hedduun waamicha baankichaaf deebii kennaa jiru, maallaqa kana dameelee isaatti deebisuudhaan akka ta’e gabaaseera.
Qondaalli baankii kun akka ibsanitti, warri maallaqa hin deebisne hanga dhuma torbanitti yoo kana gochuu dadhaban tarkaanfiin barbaachisaan akka irratti fudhatamu ibsaniiru.
Taatee halkan sana mudate sirrii ta’e hanga ammaatti ifa miti. Haa ta’u malee barattoonni Yuunivarsiitii Jimmaa fi Dillaa BBC’n gaaffii fi deebii taasise “gocha” jechuun waamu.
Barataan Yunivarsiitii Jimmaa tokko maqaa isaa dhoksee BBC’f kan dubbate yoo ta’u, haala kana ibsee, “gara doolaara kuma 150 argadheera. Gariin doolaara kuma 300 fi isaa ol argateera. Warri hatattamaan tarkaanfii fudhatan fayyadamoo ta’aniiru.”
Barataan kun jalqaba irratti maallaqa maqaa qofa akkaawuntii isaa keessaa qabaachuu isaa himate garuu kuma dhibbaan lakkaa’amu baasuu isaa amanee jira. Maallaqa guutuu kaan callisee kaan immoo toora interneetii irratti akka deebise himate. “Maallaqa sana erga deebisee booda akkaawuntii koo deebi’ee, itti fayyadamuu jalqabeera,” jechuun dabaleera.
Haa ta’u malee amma barattoonni tokko tokko rakkoon akka isaan mudatu eereera. Dhimma sirna baankii irraa kan ka’e gariin maallaqa karaa maallaqaa, baankii moobaayilaa ykn baankota birootiin dabarsuutti gargaaramaniiru.
Akka gabaasa BBC jalqaba torban kanaatti, Baankiin Daashin hojjettoonni isaa sa’aatii 2 p.m booda maallaqa baasuu akka hin adeemsifne qajeelfama kenneera. Jimaata maallaqni kun baankota biroo irraa yoo galfame malee. Baankiin Biyyoolessaa Ityoophiyaas qajeelfama herrega Baankii Daldalaa irraa jijjiirraa dhorku baase.
Gochoonni kun barattoota dhimmi ilaallatu dhiisaniiru. “Maallaqa kana Baankii Daldalaatti deebisuu hin danda’an, rakkachaa jirus,” jechuun barataan kun yaada kenneera.
Gaaffii fi deebii addaa BBC Newsday waliin taasisaniin, pirezidaantiin baankii kanaa Abbee Sanno, liqeessitoonni maallaqa kana dhuma torbee kanaatti akka deebisan gaafataniiru, namoota maallaqa hayyama malee baasan ”hattoota” jechuun moggaasaniiru.
Barataan Yunivarsiitii Jimmaa kun barattoonni tokko tokko bu’aa badaa argate qisaasessaa akka turan hubachiiseera. “Barataa doolaara kuma 100 ol argate tokko guyyoota muraasa keessatti laptop, bilbila ismaartii… bite,” jedha.
Barataan biraa Jimaata galgala bilbilli bilbilamee waa’ee taatee kanaa baruu isaa eereera. Hirmaannaa hin qabu jedhus, hiriyyoonni isaa naannoo doolaara kuma 50 erga itti dabarsanii booda akkaawuntii isaa uggurame.
“Haala rifachuu keessa jirra,” jechuun barataan sadaffaan, kan maallaqa dabarsuu irrattis bobba’e amanee fudhate. Wiixata irraa eegalee doolaara kuma 70 deebisuuf yaale, garuu baankii fudhate, baankii dhuunfaa kan biraa, herrega isaa cufe.
Qormaatni isaan mudatus barattoonni kun hirmaannaa isaaniif gadda qaban ibsaniiru. Maallaqa hayyama hin qabne baasuuf maqaan isaanii lakkoofsa bilbila isaanii waliin damee fi mooraa Yunivarsiitii Jimmaatti ifatti maxxanfamuu hubachiisaniiru.
Addatti dubbii kanaa BBC’n hin mirkanoofne.
Baankiin Daldalaa Itiyoophiyaa yeroo baayyee qabeenyaan baankii Afrikaa Bahaa guddicha jedhamee kan jajamu, rakkoo kana keessatti qormaata kanaan dura hin argamne isa mudateera.
Baankiin Daldalaa Itiyoophiyaa eenyummaa fi ibsa herregaa namoota dhuunfaa sababa ”dhimma sirnaatiin” maallaqa deebisuu dadhaban ummataaf ifa godheera
Barattoonni dhimmi ilaallatu maallaqa Baankii Daldalaa keessaa baasaniin tarkaanfii akkamii fudhatan?
Hanga Fulbaana 26tti maamiltoonni 565, lakkoofsa herrega isaanii fi walitti hidhamiinsa damee isaanii waliin Birrii miiliyoona 10 kan hin kaffalamiin akka hafe baankichi ibseera.
Maamiltoonni kunneen keessaa harki guddaan akkuma tarreen ifa ta’een agarsiisu Naannoo Somaalee, keessumaa damee Jigjigaa Baankii Daldalaa Itoophiyaa irraa kan dhufanidha.
Kana malees, dameewwan Fafan, Fiiq, Dagahaaburi, fi Iftiin Naannoo Somaalee keessatti argaman haalawwan maallaqni argame garuu hin deebine keessatti hirmaatu.
Baankichi dhimmoota sirnaa beekamtii kennuu isaa hordofuun, kanneen kaffaltii deebisuu dadhaban harki caalaan isaanii barattoota yunivarsiitii ta’uun isaanii, maallaqa kana deebisuu irratti tumsa akka taasisaniif iyyanni dhiyaateera.
Ibsa tibbana Baankiin Daldala Ityoophiyaa baaseen maallaqa waliigalaa baafame keessaa dhibbeentaa 78 ol, Birrii miiliyoona 800 ol deebisuu beeksiseera.
Pireezidaantiin Baankii Daldalaa Itiyoophiyaa Abbee Saanoo akka gabaasanitti, hanga Fulbaana 16, 2016tti Birriin miiliyoona 622.9 milkaa’inaan deebifamuu isaa ibsaniiru.
Yeroo rakkoo kanaatti maamiltoonni baankii kuma 25 fi 761 daldala gaggeessan, waliigala daldala kuma 238 ta’uu ibsichi ni mul’isa.
Maallaqa seeraan ala baafame keessaa dhibbeentaa 22 hafe deebifachuuf tattaaffiin taasifamaa jira, kunis Birrii miiliyoona 118 karaa xalayaa baankota biroo waliin erguun dhorkuu dabalata.
Saanoon fakkeenyota maallaqni akka malee itti fayyadame kan ibse yoo ta’u, kaayyoowwan barbaachisoo hin taane kan akka daawwannaa mana dhugaatiitiif baasuu dabalatee, kunis itti gaafatamummaa walxaxaa ta’a.
Baankichi kanaan dura maallaqa seeraan ala baafame abbootii qabeenyaa mirga qabaniif deebisuuf ykn eenyummaa fi suuraa namoota seera kana hin kabajne ibsuuf akka yaadu ibsee ture.
Amma ammoo baankichi eenyummaa namoota dhuunfaa maallaqa sirnaan hin arganne ifa gochuun hordofee jira.